Tässä artikkelissa käsitellään haastattelun tuloksia. Ensin avataan, keitä kv-opiskelijat oikein ovat, ja miksi he ovat tulleet Suomeen. Sitten siirrytään kv-opiskelijoiden yhteisöihin, jonka jälkeen käsitellään heidän vaikeuksiansa yhteyksien muodostamisessa. Viimeisenä esille nostetaan heidän toiveensa tulevista toimista. Haastattelijoina toimi kaksi projektin työntekijää ja harjoittelija.
Kansainväliset opiskelijat Suomessa ja Kareliassa
Tärkeä asia muistaa kv-opiskelijoista puhuttaessa on se, että kyseessä ei ole homogeeninen joukko ihmisiä, vaan he ovat huomattavan moninainen ryhmä (OPH). Voisi sanoa, että kv-opiskelijaryhmät ovat heterogeenisempiä verrattuna suomalaisiin opiskelijaryhmiin. Joukossa on esimerkiksi intialaisia, pakistanilaisia, nepalilaisia, ukrainalaisia, bangladeshilaisia ja vietnamilaisia. Lähtömaan lisäksi paljon erovaisuuksia on myös sosioekonomisessa taustassa, kielitaidossa, perhetilanteessa, elämänkokemuksessa ja opiskelutavoissa.
Syyt Suomessa opiskeluun ovat yhtä moninaisia kuin ihmiset itsekin. Monen vastauksessa yhdeksi syyksi mainitaan se, että Suomi on maailman onnellisin maa sekä Suomen maine hyvästä koulutuksesta. Suomi nähdään turvallisena ja rauhallisena maana. Moni haluaa tulla Suomeen opiskelemaan, jotta saisi lapsillensa hyvän koulutuksen ja turvallisen elämän. Lasten koulupäivät eivät ole Suomessa pitkiä, joten he voivat myös nauttia elämästä, vastasi eräs opiskelija. Haastateltavien joukossa oli myös heitä, jotka halusivat uusia kokemuksia ja harkitsivat myös muita maita opiskeluilleen, mutta lopulta valinta kohdistui Suomeen.
Kansainvälisten opiskelijoiden yhteisöt
On hyvä ymmärtää, millaisia asioita opiskelijat yleisesti arvostavat yhteisöissä. Opiskelijoiden mukaan yhteisön jäsenien ei tarvitse olla taustoiltaan samanlaisia, mutta heidän pitää kyetä jakamaan asioita avoimin mielin. Tärkeiksi arvoiksi nimettiin myös yhteenkuulumisen tunne sekä yhteyksien muodostaminen. Moni vastasi, että tasa-arvo, kunnioitus ja tuki ovat tärkeitä yhteisössä.
Kv-opiskelijat Karelialla ovat osa monenlaisia yhteisöjä. He voivat olla osa omasta lähtömaastaan Suomeen muuttaneiden yhteisöä. Esimerkiksi vietnamilaisilla on Facebook-ryhmä, jossa he voivat jakaa kokemuksiaan Suomesta. Monilla on myös kavereita Karelian ulkopuolella, jotka ovat myös muuttaneet Suomeen muualta. Karelialla he pääsevät tutustumaan luokkatovereihinsa tuntien yhteydessä. Kv-opiskelijat tutustuvat uusiin ihmisiin, niin suomalaisiin kuin maahan muuttaneisiin, kesätöiden ja osa-aikatöiden kautta.
Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että kv-opiskelijoilla on töiden ulkopuolella vaikeuksia löytää yhteys suomalaisiin. Karelialla he tapaavat ja juttelevat suomalaisten kanssa kampusravintolassa, jossa he voivat jutella vapaasti ja kysellä Suomen kulttuurista sekä pyytää neuvoja opiskeluun ja työelämään, mutta tätä kautta yhteys voi jäädä pinnalliseksi. Työelämä ja vapaaehtoistyö ovat muutenkin tärkeitä tapoja tavata suomalaisia; esimerkiksi vapaaehtoistöissä kirkolla tai kesätöissä tapaa paljon suomalaisia, joiden kanssa voi oppia kommunikoimaan kielimuurista huolimatta. Työelämään kiinni pääseminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, sillä Suomessa on korkea työttömyys (KEHA-keskus 2026).
Lapset voivat myös auttaa yhteisöjen löytämisessä. Joensuussa järjestetään useita tapahtumia lapsiperheille, joihin osallistuvat niin suomalaiset kuin ulkomaalaistaustaiset perheet. Yksi vastannut kv-opiskelija sanoi osallistuvansa lapsiperheille suunnattuun tapahtumaan joka torstai perheensä kanssa, mikä on ollut hyödyllistä.
Opiskelijoiden vastauksista käy ilmi, että he eivät tunne itseään kovin ”karelialaisiksi”. Heidän yhteisönsä ovat hajautuneet enemmän muualle. Heillä on omat kaveriporukkansa myös Karelian sisällä, mutta enemmän painoarvoa vaikuttaa olevan koulun ulkopuolisilla yhteisöillä. Nämäkin yhteisöt saattavat olla hyvin maahanmuuttajapainotteisia, jolloin merkityksellisiä kohtaamisia suomalaisten kanssa ei välttämättä tule.
Yhteisöllisyyden luomista vaikeuttavat tekijät
Lähes kaikki haastatteluun osallistuneet opiskelijat vastasivat, että heillä ei ole aikaa vapaa-ajan harrastuksille, koska heillä on kiire opintojen tai töiden parissa. Heillä ei ole aikaa tai etenkään rahaa millekään ylimääräiselle. Tämä vaikuttaisi olevan yleinen ilmiö opiskelijoilla muutenkin (Niemelä ja Mäkinen 2026). Tämän takia olisi tärkeää, että merkityksellisiä kohtaamisia suomalaisten kanssa tapahtuisi opintojen ohella. Kv-opiskelijat ovat myös yhtä mieltä siitä, että suomalaiset lämpenevät hitaasti, joten heidän kanssaan voi olla alkuun vaikeampi keskustella. Tämä on kynnys, jonka yli pitäisi päästä molemmin puolin, jotta kaksisuuntainen kotoutuminen voisi toteutua.
Yksi merkittävä esille nostettava asia on kodin tuntu, johon vaikuttaa esimerkiksi turvallisuus (Jarlby, Tonheim ja Fylkesnes 2025). Haastatteluun osallistuneet vastasivat, että heillä ei vielä ole oikein kodin tuntua Suomessa, vaikka esimerkiksi kesäinen luonto auttaakin. Joillekin kotoisuutta tuovat perhemäiset ystävyyssuhteet tai erilaiset vuodenaikoihin liittyvät juhlat, jotka tuovat paljon ihmisiä yhteen. Yksi opiskelija vastasi, että vaikka Suomi ei tuntuisikaan kodilta, arki toimii silti hyvin.
Kohti tulevaa
Tulevaa ajatellen kv-opiskelijoiden sosiaalista integroitumista olisi hyvä tehostaa ja parantaa. Haastatellut opiskelijat toivoivat, että Karelian tapahtumia mainostettaisiin sosiaalisessa mediassa, jolloin tieto niistä tavoittaisi paremmin. Kv-opiskelijoiden tutustumistapahtumia järjestetään lähinnä opintojensa alussa oleville, joten he toivoivat, että niitä järjestettäisiin myös pidemmälle edenneille. Opiskelijoilta tuli myös toive Karelialla järjestettävästä yhteisestä kerhotoiminnasta. Aiheina voisi esimerkiksi olla tanssit, lautapelit tai jonkinlainen tekninen näpertäminen. Suomalaiset voisivat vetää näitä kerhoja. He myös haluaisivat enemmän alumnipuheita saadakseen esimerkiksi vinkkejä työelämästä. Haastatellut nostivat myös esiin sen, että Suomen kristilliset juhlat ovat Kareliassa esillä esimerkiksi lomien muodossa, joten olisi mukavaa, että heidän isojen uskonnollisten juhliensa aikaan ei järjestettäisi esimerkiksi kokeita.
Kaikkien Karelia
Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskelee hyvin monenlaisia opiskelijoita ja ennen kaikkea ihmisiä, joiden elämät ovat hyvin eri näköisiä. Monikulttuuriset opintopolut -hanke on pyrkinyt toimillaan fasilitoimaan opiskelijoiden kanssakäymistä ja parantamaan henkilökunnan tietoisuutta ja osaamista monikulttuurisista asioista. Tämän artikkelin ja sen taustalla olevan haastattelun tarkoituksena oli herättää kysymyksiä ja nostaa yhteisöllisyyttä paremmin ihmisten tietoisuuteen. Haastattelun perusteella osa Karelian kv-opiskelijoista on onnistunut luomaan joitain yhteyksiä myös suomalaisiin esimerkiksi Karelian ulkopuolisten harrastusten kautta. Valitettavan monella ei kuitenkaan ole aikaa tai rahaa harrastaa, ja Joensuun työtilanne on huono, joten työllistyminenkin on vaikeaa. Jos on tarpeeksi onnekas saadakseen töitä, usein kollegat ovat muita maahanmuuttajia. Tämän vuoksi olisikin erittäin tärkeää, että Karelia ottaisi osakseen suurempaa roolia suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssakäymisten fasilitoimisessa esimerkiksi yhteisten opintojen muodossa. Tämä voisi luoda yhteisöllisyyttä ja kuuluvuutta ”karelialaisten” kesken, joka puolestaan auttaisi kv-opiskelijoiden kotoutumisessa. Lisäksi kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat myös suomalaisille tärkeitä työelämätaitoja, joten näin näitä taitoja olisi mahdollista harjoitella Kareliassa jo opintojen aikana.
Kirjoittaja:
Nenna Hirvonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Alisaari, J., Kaukko, M. & Heikkola, L.M. 2022. Kotoutuminen, kuuluvuus, kielitaito ja kaverit: Opetushenkilöstön huolenilmauksia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osaamisesta ja mahdollisuuksista. Kasvatus & Aika 16(2), 26–46. https://doi.org/10.33350/ka.103434.
Jarlby, F., Tonheim, M., & Fylkesnes, M. K. 2025. To Feel at Home Is to Feel Safe: Unaccompanied Refugee Minors (Re)Creating a Sense of Home in Foster Care over Time. Social Sciences 14(2), 91. https://doi.org/10.3390/socsci14020091.
KEHA-keskus. Työllisyyskatsaus maaliskuu 2026 (katsottu 26.5.2026). https://www.tyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx.
Niemelä, M. & Mäkinen, L. 2026. Riittääkö opintotuki? Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulon tarkastelua viitebudjettien näkökulmasta. Avauksia 5. http://hdl.handle.net/10138/630760.
Opetushallitus (OPH). Ulkomaalaisten opiskelijoiden yleisimmät kansalaisuudet 2018 ja 2023 (katsottu 27.5.2026). https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Yleisimm%C3%A4t%20kansalaisuudet%202018%20ja%202023.pdf.
Monikulttuuriset opintopolut (1.10.2023–30.9.2026) on ESR+ rahoitteinen hanke, sen päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä osatoteuttajina Karelia-, Savonia- ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut sekä Itä-Suomen yliopisto.
Blogiteksti on julkaistu myös Karelia-ammattikorkeakoulun nettisivuilla.