Monikulttuurinen korkeakoulu: parhaat käytännöt ja uusia näkökulmia kehittämisfoorumissa

Marraskuun kehittämisfoorumin järjestelyistä vastasivat Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto (UEF).

”Päivän tavoitteena oli jakaa kaikkien korkeakoulujen monikulttuurisen opetuksen ja ohjauksen parhaita käytäntöjä sekä tunnistaa niihin liittyvää osaamista. Halusimme myös pohtia yhdessä, millainen osaaminen on välttämätöntä kaikille korkeakouluissa työskenteleville, eri kulttuureista tulevia opiskelijoita kohtaaville”, kertovat projektipäälliköt Heli Kaarniemi (UEF) ja Maria Iltola (Karelia).

Asiantuntijapuheenvuoroja ja osaamisen tunnistamista

Päivän teemaa edistivät omilla puheenvuoroillaan Intiasta kotoisin oleva Rahul Sood, joka kertoi opiskelustaan Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija, Karelian lehtori Kirsi Autio, joka avasi väitöstutkimukseensa liittyviä haastatteluja ja turvan merkityksiä aikuisten maahanmuuttaneiden korkeakouluun hakeutumisessa.

Työpajan tavoitteena oli löytää ne keskeisimmät asiat, joiden varaan rakennetaan monikulttuurisuustaitoja kehittävä osaamissalkku korkeakoulujen henkilöstön tueksi. Osaamissalkun sisällöt antavat mahdollisuuden jakaa hankkeen viiden korkeakoulun osaamista monikulttuurisuudesta ja oppia toisten osaamisesta. Tietoa ja kokemusta tuodaan esiin monipuolisesti niin kouluttajan, ohjaajan kuin opiskelijan näkökulmasta.
Päivän työskentelyn tuloksina syntyivät ydinteemat, jotka yhteisesti nähtiin monikulttuurisessa korkeakoulussa työskentelyn kannalta keskeisinä osaamisina. Nämä teemat otetaan osaamissalkun ja muiden hankkeen organisoimien henkilöstökoulutusten jatkokehittämisen pohjaksi.

Kielitaito avainasemassa kotoutumisessa ja työllistymisessä

Yhdeksi kärkiteemaksi keskusteluun nousi kielitaidon kehittäminen, jota analysoi ryhmä kokeneita kielen opettajia ja ohjaajia. Kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta suomen kielen taidon kehittämistä pidettiin erityisen tärkeänä aiheena. Ilman kielitaitoa ei kotoutuminen onnistu, mutta myös työn saamisen mahdollisuudet pienenevät ratkaisevasti. Samalla huomioitiin, että monikulttuurisessa korkeakoulussa täytyy myös suomenkielisille opiskelijoille suunnattua viestintää kehittää selkeämmäksi ja vahvistaa kielitietoisuutta kaikessa kanssakäymisessä.

Monimuotoisuuden huomioiminen opetuksessa

Pedagogisten menetelmien kehittäminen on teema, josta haetaan ratkaisua korkeakoulujen muuttuvaan opiskelija-ainekseen, taustoiltaan ja oppimisvalmiuksiltaan aiempaa heterogeenisempien, monikielisten ryhmien oppimisen varmistamiseen. Ryhmäkoot ovat nykyisin suuret ja merkittävä osa opiskelusta monimuotoista. Kaikkien opiskelijoiden kielitaito, valmiudet verkko-oppimiseen tai itseohjautuvaan työskentelyyn eivät ole samalla tasolla.

On tärkeää uudistaa pedagogista ajattelua ja löytää opiskelija-aineksen vaihtelevuutta huomioivia menetelmiä ja ratkaisuja, jotta mahdollisimman moni opiskelija etenisi opinnoissaan. Pedagogiikalla ei kuitenkaan voida ratkaista kaikkia rakenteellisia haasteita tai resurssiongelmia: mikään ihmelääke se ei ole.

Kulttuuritietoinen ohjaus madaltaa korkeakoulun kynnystä

Monikulttuuriset opintopolut -hankkeen keskeisimpiä teemoja on myös ohjauksen kehittäminen. Kun puhutaan ihmisistä, joiden aikaisempi kosketus suomalaiseen korkeakoulukenttään on vähäinen, on hyvällä tiedotuksella, neuvonnalla ja ohjauksella todella keskeinen rooli, niin ennen opintojen alkua kuin niiden aikana. Hankkeessa halutaan huomioida romaniväestö ja ohjauksen kautta madaltaa heidän kynnystään aloittaa korkeakouluopinnot. Ohjauksella rakennetaan kaikille opiskelijoille turvallista ilmapiiriä, edistetään opinnoissa onnistumista ja vahvistetaan myös luottamusta omiin kykyihin.

Osallisuuden ja verkostoitumisen merkitys

Kansainvälisiä opiskelijoita koskeva kotoutuminen ja alueelle asettautuminen on neljäs ydinteema, joka haastaa korkeakouluja uudistumaan. Sitoutumiseen vaikuttavat erityisesti kielitaito, osallisuuden tunne ja onnistuminen oman arjen hallinnassa. Tätä eivät maahanmuuttaneet voi kuitenkaan yksin toteuttaa, vaan siihen tarvitaan mukaan myös kantaväestön jäseniä niin opiskelijoita, työnantajia kuin vastaanottavaisia harrastusryhmiä.

Koska kansainvälisen opiskelijan on itse otettava ensimmäinen askel, on esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk Award erinomainen esimerkki mallista, jossa omalla aktiivisuudella ja yhteiskuntaan osallistumisella voi saada alennettua lukukausimaksua. Sosiaalinen toiminta auttaa myös suomen kielen opiskelussa, koska paras tapa kielen oppimiselle on käyttää sitä jokapäiväisessä elämässä. Niin kansainvälisille opiskelijoille kuin romaneille on tärkeää rakentaa verkostoja myös oppilaitosten ulkopuolelle, erityisesti sen vuoksi, että se parantaa työllistymisen mahdollisuuksia.

Opinnot ovat monen elämässä sitä aikaa, kun rakennetaan niin ammatillisen verkoston perusta kuin löydetään elinikäisiä ystäviä. Monikulttuurisissa ryhmissä on tärkeää harjoitella vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Ryhmäytyminen kulttuurista ja kielestä riippumatta on tärkeä tavoite, johon voidaan vaikuttaa ohjauksella ja pedagogisilla ratkaisuilla. Opiskelijoille on järjestettävä kohtaamisen paikkoja myös opetuksen ulkopuolella. Tässä opiskelija- ja ylioppilaskunnat ovat keskeisessä roolissa. Sen vuoksi hankkeessa on mukana Karelian opiskelijakunta POKA, joka kehittää omaa toimintaansa kansainväliset opiskelijat paremmin huomioivaksi ja jakaa tästä osaamista myös muille.
Opiskelijoiden osallisuutta ja yhteishenkeä vahvistava, kulttuurieroja huomioiva korkeakoulu voisi olla parempi opiskelupaikka kaikille opiskelijoille, kulttuurisesta taustasta riippumatta. Tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen Monikulttuuriset opintopolut pyrkii omalla panoksellaan.

Monikulttuuriset opintopolut -hankkeen päätoteuttajana on Diakonia-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Itä-Suomen yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2023–30.9.2026. 

Kirjoittajat:

Heli Kaarniemi, Itä-Suomen yliopisto (UEF)
Maria Iltola, Karelia ammattikorkeakoulu